No niin, nyt kun oli tullut tehtyä tätä tavaraa jo useamman kerran, ei enää voi onnistua moukan tuurilla, vai mitä? ,)
No, tietysti siinä sitten pääsi niin käymään, että maidot eivät tahtoneet ihan kestää sitä viikkoa, tai vähän reiluakin, jääkaapissa, joka kiersi aivan melkein pakkasen puolella. Maistelin niitä, ja PSK vähiten rasvaisena oli näemmä ihan ok, mutta LSK oli jo karvan verran hapatan. No sen verran kallista tököttiä oli, että en sitä ilennyt poijes heittää. Koska olin maidot ostanut jäätelön (niin, no, KARlaton ja KARbeen) tekoa varten, niin enpä tietenkään alkanut niistä mitään juustoja tai leivonnaisia vääntämämään. Pitihän se kokeilla, mitä näistäkin tulisi.
Perusmassan kokkailu piti olla sen verran hanskassa, että sitä voisi hieman vielä hieroa (kuten joka ikinen kerta muutenkin, tietenkin, olen sentään (ex-)tiedemies, joka tutkii ja selvittää), mutta sitten tapahtui jotain aivan täysin odottamatonta. Kun laitoin persikkaa suoraan purkista, niin tapahtui jokin ihme reaktio, ja massa alkoi venyä, venyä ja vanua kuin.. kuin.. kuminauha.. purukumi. Tämä alkoi sitten niin naurattaa, että vedet tuli silmiini. Sitten kokeilen, että jos laittaisinkin persikkaa kylmään massaan, enkä kuumaan, ja ensin meni kuten aina ennenkuin .. kunnes. Lämpö nousi tarpeeksi ja niin tuli taas kuminauhaa kuin mitäkin narua. En sitten tiedä vieläkään, johtuiko persikasta (joka on hieman hapahkoa) ja/vai siitä, että maito oli hieman hapahkoa.. no ei voi johtua, koska PSK oli ok, ja sekin meni kuminaruksi. Siis niin, pakko sen olla persikan ominaisuus.
Massaan kylmään päiväksi ja sitten koneeseen. Kaikki meni ok muuten, mutta sitten kun koneesta vedin naamariin, niin eipä oikein maittanut, niin että olisi tavaraa vetänyt naamariin sitä normaalia annosta. Siis homman nimi on niin, että jos jätskiä ei voi vetää 1 l kerralla, on siinä jotain vikaa. Joko se on liian makeaa tai kallista tai mitä hyvänsä, mutta ei ole molte bene, näin se vaan menee tämän jätskiriippuvan mielestä. 😉
No mitä tuli? Seuraavana ja sitä seuraavana ihme oli jo tapahtunut: KARbeeni ei maistunut enää hitustakaan happamalta! Kyllä se vaan on niin, että LASUN UNELMA paranee pakkasessa. ,)
Tehty omasta päästä ja lainattu vähän muidenkin, Carpigiani Labo 8 12 E:lla, 01/2013.