Tässä tilaus taas HifiMaailmalta. Paljon tuli mitattavaa, mutta jokusen kuvankin ehdin sentään ottaa – parantaa edellisestä. ,)
Tehty 05/2010.
Tässä tilaus taas HifiMaailmalta. Paljon tuli mitattavaa, mutta jokusen kuvankin ehdin sentään ottaa – parantaa edellisestä. ,)
Tehty 05/2010.
Paljonko pitäisi antaa toistuvaisalennusta hyvälle kanta-asiakkaalle? Noh, ehkä paras mahdollinen palvelu antaa sekin aika paljon: lehtori Ritva Lassilalle vein ja asensin seinään myös taulut. Samalla kertaa syntyi tietysti muidenkin töitä, ja kaikki kerrankin laaki ja vainaa ja peräti A-luokkaa! Niin huonosti kävi, että kun asiakas tilasi B-luokkaa, ja sen mukaan tietysti laskutan. Mutta pääasiahan on AINA, että asiakas on tyytyväinen – siitä lähdetään. 🙂
Tehty Epson 11880:lla, Metoschnitt SH:lla, viritetyllä Seal Image 62+:lla ja Keencut Steeltrakilla 05/2010.
Noh, tämä keikka oli niin peruskauraa, että ihan hävettää tänne työntää. Laitetaan nyt sitten kuitenkin. Eipähän tämäkään helppo ollut, koska käsinsyöttäessä (200 g/m2 arkki ei mene vanhan koneen duplexerista läpi) ei tahdo mennä arkit samaan paikkaa, kun 2-puolisia ajetaan. Ei kuumavahakone nyt offsetin veroinen ole – vaan parempi, kun tulee tekstit aavistuksen koholle, heheh. 🙂
Vanha asiakas, Kauneushoitola Kristel, joten tekemäni leiska löytyi ajovalmiina koneelta.
Tehty Phaser 8200DX:lla ja Eba 1043:lla, 05/2010.
Kuinka tehdä kovalaminoidut 2-puolisesti laminoidut käyntikortit, niin että eivät jää kaareviksi, ja vielä pihien – yhtä kalvoa & kuumarullaa käyttäen? Kukaan ei ole niin fiksu kuin insinööri, paitsi diplomi-insinööri. No ei ihan niinkään, eikös tohtori hakkaa nämä kaikki? ,)
Makkelia sitä silti tuli jonkun verran, kun ei malttanut huolella syöttää paperia sisään, ja saisi se paperi olla paksumpaakin.
Tehty Phaser 8200 DX:lla, Canon iR3170Ci:lla, viritetyllä Seal Image 62+:lla, Metoschnitt SH:lla ja Eba 0143:lla, 04 ja 05/2010.
Ilmeisesti kannattaa jaella käynttikorttejaan pitkän galleroita, tosin voi mennä vuosi pari ennenkuin keikka napsahtaa kohdalle, joten hidasta on sekin touhu.
Tämän uuden asiakkaan kanssa meni niin, että piti kertoa hänelle hyviä ja itselle huonoja uutisia. Sitä tulee mitä tulee, nyt tuli A-luokkaa, vaikka B:tä tilattiin. Onneksi näin. Aivan oikein, hyvä tarkkaavainen verkkosivujeni seuraaja, nämä kuvataiteilija Ahti Parviaisen työt syntyivät samassa tuotantoajossa kuin lehtori RItva Lassilan työt. Uutta jälkikäsittelytapaakin testakin, käyhän se näinkin, että leikkaa levyt määrämittaan vasta viimeiseksi, kun kaikki pinnat on jo tehty.
Tehty Epson 11880:lla, Metoschnitt SH:lla, viritetyllä Seal Image 62+:lla ja Keencut Steeltrakilla 05/2010.
Tämä homma oli ns. peruskauraa. Noin 50 vuotta vanhan pinta-originaalin, kiiltävän mustavalkokuvan, skannaus, kuvankäsittely prikkauksineen ja vedostaminen. Työtä kun on sen verran, voidaan ihan yhtä hyvin tehdä parhaiten säilyvä lumppupaperivedos lasikehykseen paspan alle, säilyisi sitten yhtä hyvin kuin alkuperäinenkin. 🙂 Ai, mikä tässä keikassa oli erityistä? Tilaajana allekirjoittaneen äiti, ja laskulla kuten muutkin. ,)
Tehty Agfa XY-15:lla, Epson 11880:lla ja paspaleikkuriviritetyllä Keencut Steeltrakilla, 05/2010.
Tämän vanhan asiakkaan, Saastamoisen, työssä päästiin hakemaan skannerin rajoja. Alkuperäinen kehystetty työ, Mannerheimin myöntämä muistokirja sodan uhrille, oli sen verran vanhassa kehyksessä kiinni, että ei sitä ilennyt alkaa avaamaan, mutta ei sitten tarvinnutkaan. Lisähaastetta toi koholeima valkoisella valkoiselle, jota sai sitten shopata aivan hulluna, että siitä saisi sävyjä irti. Koska vedos on 2-ulotteinen, ja alkuperäinen kokoleima 3-ulotteinen, ei näin digitaalisella reproamisella sen osalta aivan alkuperäiseen päästy. Mutta muuten tietenkin, ylitettiin alkuperäinen: kolhut, naarmut ja lika poistettiin, ja pigmenttivedoksen ajoin tietysti hyvin säilyvälle ja teksturoidulle lumppupaperille museopaspan ja lasin alle kehyksiin. ,) Kyllä, tämä työ syntyi samassa ajossa
Eero Vartian lasinegatiivien digitointiurakka poiki myös kutsutun esitelmän Hesperian Rotarylubilaisille Cantina Westissä, Helsingissä, 18.5.2010. Jossain puolessa tunnissa kahlasin melkoisen määrän erinäisiä asioita. Mitä minun piti kertoa, on aika tarkkaan luettavissa Digiwikin tekstistäni.
Tässä jokunen surkea kuva itse tilaisuudesta. Alustuksen ja lopetuksen (valittujen kuvien esittelyn) hoiti mallikkaasti tilaajani, hra Matti Vartia, joka komeilee ensimmäisessä kuvassa vasemmalla.
Jaa, se kevennys? Noh, olin siellä ruokapalkalla, ja päätin sitten kun ruoka on ihan kohtuullista, että en ole nälkäpalkalla. Kuinka ollakaan, ahneella oli.. Tai sanotaan nyt vaikka niin, että se kuudes jauhelihapihvi ei mennyt enää kokonaan alas, mistä häpeä oli suuri: jos otat itse, syöt kaiken – onko tuttu opetus?
Kuvattu 18.5.2010.
Jotain hyvää olen ilmeisesti osannut tehdä, koska tämä kanta-asiakkaani, Ritva Lassila, aina uudestaan tulee hän pajalleni. Tästä keikastahan se hänen kohdallaan kaikki alkoi. Ihan kaikkia pieniä vedoksia en sentään hänelle tee – kymppikuvat (”pliisut”, kuten hän nimittää) teetättää hän muualla, ja mieluisimmat antaa minulle työn alle. Tässä kolmella kerralla käsinsäädettyjä 13×18 cm2 vedoksia Kodakin 260 g/m2 Lustre -paperille. Ei, en tässä näytä nyt screenshotteja joka kuvan säätämisestä, vaikka kyllä joka kuvaa on säädetty melko lailla fotarilla.
Tehty Epson 11880:lla ja Metoschnitt SH:lla, 03-05/2010.
”Jos otan miljoona miljoona ruutua, niin tuleeko siitä sitten maailmaan parasta kamaa?” No ei.
Nyt olen ilkeä, ja laitan enemmän tätä kuvatauhkaa alle, niin näet että saa niitä ruutuja ottaa – mutten näytäkään kuinka paljon niitä on fotarissa säädetty. 😉
Näissä keikoissa EI ole tarkoitus luoda maailman parhaimpia replikaatteja (joka olisi vähän huonoakin, koska asiakkaani, Transdeco Oy myy näitä seri/litografioita, kts. heidän verkkosivuiltaan lopullisia kuvia), vaan luoda taiteilijoiden teoksista hyvin samannäköisiä kuvia. Tähän päästään lopulta vain yhdellä tavalla: alkuperäinen rinnalle, ja sen mukaan säädetään silmämääräisesti kuvatiedostoa. Niin, kyllä metamerismin vuoksi tämä 1:1 näköisyys on paras vain siinä valaistuksessa (us. D50 proloisteputket) missä itse työskentelen, ja jos ei ole tarkko näkö ja pedantti luonne, voi tämän homman unohtaa.
No olkoon menneeksi, laitetaan loppuun viimeisen keikan valkatut otokset ja niiden lopulliset säädetyt versiot, ettei mene ihan tauhkaksi tämä aineisto. Ihan huonoja eivät kuitenkaan kai ole asiakkaankaan mielestä työni: kymmenen keikkaa on tähän mennessä jo tehty. ,)
Nämä kuvat otettu 03-05/2010.