KAR logo

harmaapalkki


English

KAR Audio

Kuvavalmistus

Skannaus

Graafinen työ

Profilointi

Valokuvaus

REFERENSSIT

Klaus A J Riederer
valokuvataide / FINE ART


Yhteystiedot

Kauppaehdot


Kuvavalmistus


Analoginen vedostaminen

Digitaalinen vedostaminen

Tulostaminen

Messujärjestelmät

Tarrateippaukset

Jälkikäsittely

Vedosten, tulosteiden, grafiikan jälkikäsittely

Jälkikäsittelyssä on oleellista hyvät tilat ja kunnon laitteet. Pöly on kaikkein suurin ongelma, ja tärkeintä on puhtaus ja mahdollisimman vähän pölyä tuottavien laitteiden käyttäminen. Oleellisessa roolissa on leikkurimme, alalla mainetta niittänyt Keencutin laitteet: Steeltrak 165 cm levyleikkuri ja Javelin 250 cm tasoleikkuri.

Keencut Steeltrak 165 cm levyleikkuri käytössä

Keencut Javelin 250 cm tasoleikkuri

Käytämme myös SDI:n kontaktipuhdistusrullaa, jonka polymeeripinta "imee" itseensä mikroskooppiset pölyhiukkaset.


Pohjustus

Valokuvavedos ei vielä sellaisenaan ole näyttävä teos eikä se printtimuodossaan ole suojattu säilyvästi jälkipolville. Suuret vedokset pohjustetaan levylle, joka voi käytännössä olla muovia, metallia (useimmin alumiinia), näiden yhdistelmä (komposiittilevyt) tai jopa kartonkia tai puukuitua. Komposiittilevyillä päästään suureen mekaniisen jäykkyyteen ja kestävyyteen kuitenkin varsin kohtuullisella painolla.
Pohjustamisen teemme viritetyllä Seal Image 62 Plus laminaattorillamme, josta saamme jopa 162 cm leveän ja 2.5 cm paksun levyn mahtumaan sen kitojen lävitse. Käytämme suurinta yleisinta levykokoa, 153 cm x 305 cm.
Seal Image 62 Plus 162 cm viritetty laminaattori



Laminointi (filmi)

Laminoinnissa prässätään kuuma- tai kylmäreagoiva liimamuovikalvo vedoksen päälle (1-puolisena) tai vedos laminoidaan pussiin (2-puolisena). Laminointi antaa mekaanista suojaa vedokselle ja suojaa auringon UV-säteilyltä, mutta ennen kaikkea käsittely muokkaa vedoksen pintaa. Mattatulosteesta voidaan tehdä kiiltävä ja päinvastoin - laminaatin pinta määrittelee vedoksen lopullisen pinnan ja tekstuurin. Silein pinta saadaan kun mattatuloste laminoidaan kiiltävällä laminaatilla. Kiiltävä paperi ei yleensä ole itsessään täysin sileä, poislukien kiiltävät filmimateriaalit (ns. valokaappimateriaalit). Tulostusmateriaali myöskin määrittelee millaista laminaattia voidaan käyttää; kylmäprässättävät PVC laminaatit ovat yleiskäyttöisimpiä, mutta laadultaan ja säilyvyydeltään heikompia. Kiiltävä pinta tekee myös syvemmän mustuman (visuaalisen densiteetin), niin että mustat sävyt näyttävät toistuvan tummempina.

Filmilaminoinnin teemme viritetyllä Seal Image 62 Plus laminaattorillamme, jolla saamme lämmitettyä haluttuun lämpötilaan jopa 155 cm leveät lämpökalvot, pituus vain rullan rajoittama (50-300 m). Käytämme laadukkaita Sealin, Neschenin ja Paynen polyesterifilmejä.


Lakkaus (märkälaminointi)

Lakkaus sopii erityisen hyvin kangasvedoksiin ja hyvin lumppupapereille ja "paperipapereille" eli mattapapereille, joissa ei ole fotopapereiden muovipohjaista kalvoa. Lakkauksesta käytetään myös nimitystä märkälaminointi, erityisesti jos se tehdään koneellisesti. Käsin lakkaus voidaan tehdä telalla tai ruiskulla, mattta, puoli-matta tai kiiltävällä lakalla. Myös lakkaus parantaa vedoksen pinnan mekaanista kestävyyttä ja UV-säteilyn sietoa sekä kasvattaa mustumaa. Lakkakerros on kuitenkin varsin ohut ja suojana laminaattia heikompi, mutta elävämpi, koska se ei muuta vedoksen omaa tekstuuria.


Kehystys

Aiemmin oli tapana kehystää puukehyksiin valokuvat, jolloin niistä vasta tuli valokuvateoksia. Materiaalien ja tekniikoiden kehityttyä levylle pohjustamisesta on tullut yhä suositumpaa. Koska happovapaita puukehyksiä on tehty jo kauemmin kuin vuosisata, ja levypohjustuksia vuosikymmeniä, meillä ei ole kokemusperäistä tietoa jälkimmäisten museosäilyvyydestä. Jos haetaan traditionaalista valokuvalinjaa ja/tai erittäin hyvin säilyvää ratkaisua, yksilöllisesti tehtynä täysin happovapaa kehystys ja passepartoutin käyttö on järkevin ratkaisu. Luonnollisesti myös vedoksen täytyy olla tehty pigmenttimusteilla happovapaalle (lumppu)papeperille.

Teemme puukehyksiä haluttuun kehykseen räätälöidysti. Varastolaseina pidämme 2 mm float-lasia: 120 x 160 cm (1-puolinen Reflo eli mattalasi) ja 100 x 160 cm kirkas. Kehystykseen löytyy meiltä myös budjettiratkaisuja, valmiit määrämittoihin tehdyt metalliset/muoviset valokuvakehykset, alumiiniprofiilit sekä tietysti vanhojen kehysten kierrättäminen. Tämä onkin levypohjustamisen haittapuoli: käytännössä levyjä ei voida uudelleen käyttää.

Passepartoutin leikkaus. Käytämme korkealuokkaisia suomalaisvalmisteisia happovapaita museopaspartuureja ja pohjalevyjä (Werner). Leikkaamme paspartuurit modifioimallamme Steeltrak -levyleikkurilla (leikkauspituus 175 cm), ja isommat vaakatasossa. Vakioarkkikoot 120 x 160 cm asti.


Ripustuslistat

Yksinkertaisin tapa ripustaa vedos on käyttää (muovisia tai) alumiinisia ns. posterilistoja, jotka puristetaan helposti ja nopeasti vedokseen kiinni. Tarjoamme laadukkaita Marc Bricken bannerraileja, joita voitte käyttää uudelleen lukemattomia kertoja. Kangen pituus on 310 cm, ja niitä voidaan helposti liittää saumattomasti toisiinsa kiinni.


Ripustusjärjestelmät

Ripustus voidaan tehdä tietysti osaksi itse valokuvateosta - tähän voidaan käyttää messukäyttöön tehtyjä ripustusjärjestelmiä, Roll-uppeja tai Pop-Uppeja.